VOIMAksi

30.5.2019 / Muutoksen kesä

Jo sana ”muutos” saa toisille aikaa allergisen reaktion. He välttävät viimeiseen asti koko sanan käyttämistä, sillä se ärsyttää. Olenkin usein miettinyt, että tuohan on vain sana muiden joukossa mutta kuten kaikki sanat, se herättää erilaisia muistoja omista kokemuksista ja tunteita, joita ei välttämättä haluaisi uudelleen kokea. Elämässämme olemme kohdanneet monenlaisia muutoksia. Osa muutoksista on hitaita muutoksia, joita ei siinä arjen kiireessä edes muutoksiksi rekisteröi. Esimerkiksi teknologian kehitys on tällainen hidas muutos. Harvat meistä nimittää muutokseksi esimerkiksi lankapuhelimen vaihtumisen kännyköihin ja kuitenkin se on vaikuttanut todella paljon arkeemme työssä ja siviilielämässä. Toiset muutokset taas ovat äkillisiä. Elämäämme työssä tai kotona tulee jotain sellaista, ettemme voi jatkaa arkeamme normaalisti. Muutokset eivät tule loppumaan, ennemminkin niiden tahti kiihtyy. Onneksi voimme oppia elämään niiden kanssa.

Kun puhumme työpaikan, organisaation ja myös yksilön kyvystä selvitä muutoksista ja pärjätä menestyksellä kaiken epävarmuuden keskellä, puhumme oikeastaan joustavuudesta ja uudistumiskyvystä eli resilienssistä. Ja todellakin – muutosten kanssa voi oppia elämään, sillä resilienssiä voi oppia ja sitä voi kehittää sekä yksilö- että organisaatiotasolla. Tutkijat ovat havainneet, että resilienssin kehittymiseksi kannattaa panostaa erityisesti arvostamiseen. Eli kuinka organisaatiossa arvostetaan työntekijöitä ja heidän vahvuuksiaan ja kuinka sinä ja minä pystymme arvostamaan ja luottamaan omaan kykyymme suoriutua eri tilanteista. Toinen asia, jota tutkijat korostavat on hyvä vuorovaikutus. Kuinka pystymme vuorotellen vaikuttamaan ja vaikuttumaan? Jaammeko kokemuksia ja haluammeko oppia toisten kokemuksista? Tähän liittyy kiinteästi myös kolmas tärkeä asia eli oppimismahdollisuuksien luominen. Kuinka tapahtuneet muutokset - tai ne tilanteet, kun on tullut yllättäviä häiriötekijöitä – käsitellään. Miten hyödynnämme tapahtunutta – jäämmekö harmittelemaan, kun emme osanneet toimia oikein vai pohdimmeko, mitä opimme? Kyse ei ole rakettitieteestä, vaan niiden asioiden huomioimisesta, joiden pitäisi kuulua elämäämme muutenkin.

Pian alkavat kesälomat! Valo ja lämpö hellivät kroppaa ja mieltä ja antavat mahdollisuuden ladata voimia tuleviin haasteisiin. Kuinka sinä kesälomasi vietät? Onko lomasi ohjelmoitu päivien tarkkuudella matkustamisella, vierailuilla ja kaappien siivouksella? Uskaltaisitko päästää irti ja hengähtää ihan rauhassa? Mitä pahimmillaan tapahtuisi, jos vaikkapa viikon pätkä lomastasi olisikin ilman ennalta suunniteltua ohjelmaa? Entä, jos kasvattaisitkin lomallasi omaa resilienssiäsi arvostamalla itseäsi – omia vahvuuksiasi? Entäpä jos puhuisit itsellesi lempeästi ja ymmärtävästi tai entä jos opettelisit ymmärtämään itseäsi paremmin? Toisiko tämä kaikki myönteistä muutosta elämääsi, joka vahvistaisi Sinua arjessasi? Varataan aikaa itsellemme ja annetaan mahdollisuus muutokseen – VOIMAksi!

Merja

Write comment (0 Comments)
15.5.2019 / Kiehtova helmi

Helmien synty on aina kiehtonut minua. Helmen tarina alkaa siitä hetkestä, kun hiekanmurunen, loinen tai muu vieras esine joutuu vahingossa simpukan sisälle. Suojatakseen itseään tunkeilijan ärsytystä vastaan, simpukka alkaa erittää sen ympärille kovaa kiteistä ainetta, jota kutsutaan helmiäiseksi. Helmiäisen eritys jatkuu muutaman vuoden ajan, jonka jälkeen simpukan sisältä saattaa löytyä upea ja loistava helmi. Tosin helmen etsijä joutuu sukeltamaan usein syvällekin, ennen kuin tavoittaa simpukan helmineen.

Kun yli kymmenen vuotta sitten pohdin yritykseni nimeä, palasivat ajatukseni aina uudelleen ja uudelleen helmeen. Mietiskelin, kuinka hyvä metafora (kielikuva) helmi olisikaan siitä, kuinka ärsytystä aiheuttavista asioista saattaakin tulla oikeita helmiä.  Työyhteisöissä - ja kaikessa ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa - ilmaantuu ajoittain ikävästi hiertäviä kivensiruja tai jotain muuta ylimääräistä, joka hankaloittaa yhteiseloa. Hiertävät asiat alkavat näkyä eripurana, harmistuksena ja monenlaisina merkitsevinä katseina. Alkaa syntyä kuppikuntia, joissa pohditaan toisten tekemisiä tai tekemättä jättämisiä. Siinä vaiheessa, kun eripura alkaa vaikuttaa työn sujuvuuteen, voi takana olla jo vuosia kestänyt väärinymmärrysten ja epäasiallisen käytöksen kuorma. Joku kokee kuorman liian suureksi ja jää sairauslomalle uupumisen vuoksi tai sitten asiakkaiden tyytymättömyys alkaa tulla esiin kipakoina palautteina puhelimessa tai nimettöminä kirjoituksina somessa.

Näissä tilanteissa saattaa työyhteisöön ilmaantua työnohjaaja, joka alkaa yhdessä työyhteisön kanssa etsimään uusia näkökulmia, mahdollisuutta löytää uudenlainen tapa tehdä työtä yhdessä, työni

loa tuntien. Yhdessä asioiden ääreen pysähtymällä ja niistä puhumalla, on mahdollisuus löytää niistä hiertävistä, jopa ärsyttävistäkin asioista oikeita helmiä! Löydetään yhteinen ymmärrys perustehtävästä. Puhutaan rakenteista, jotka tukevat perustehtävän toteutumista ja jotka mahdollistavat ammatillisen vuorovaikutuksen. Ammatillinen vuorovaikutus vahvistaa yhteistä ymmärrystä ja niin löytyy yhteinen kieli ja yhteinen mieli – erilaisuus kääntyy VOIMAksi!

Työssäni parasta on olleet ne erikokoiset ja eri sävyiset helmet, joita olen löytänyt keskusteluista upeiden ihmisten kanssa – olen kiitollinen niistä kaikista!

Ja sitä paitsi... olihan äitini nimeltään Helmi - ja samoin on pikkuinen tyttärentyttäreni. 
Helmien ympäröimänä siis – ihan koko elämä!

Merja

Write comment (0 Comments)
©2020 Työnohjauspalvelu Helmi. Designed with love by ARRdesigns.
Powered by Kaswe. Portrait photos by Sonja Hagström Photography.